Ulkoilemassa Ulkoluodolla, saari Särkisalossa Salossa 12.7.2020


Kuulen kaislikon suhisevan
näen pilvien liikkuvan
haistan meren suolaisen
tunnen hiekan hienoisen.
Auringon paisteen suloisen,
Olemassa olon ihanuuden.
Kesän kauneuden.

Ulkoluoto on saari Salon Särkisalossa, meren syleilyssä, tuulien tuiverruksessa. Saarien Niksaaren ja Petun välissä. Ajelimme Karjaan, Pohjan Perniön ja Särkisalon kautta, läpi saarien Ulkoluodolle. Ulkoluodolta emme löytäneet mitään erikoista, ainoastaan kivan pikku hiekkarannan, joka oli sopivasti tien vierellä. Olimme ajelleet täällä aiemmin, mutta kesällä kaikki näyttää niin erilaiselta. Niin maisemat kuin merikin. 
Huomautuksena edelliseen kommenttiini, että Ulkoluodolta löytyy näkemistä, eli Vårdkasberget-niminen näköalakallio ja sen alla olevat luolat, jotka eivät silloin olleet tiedossamme.

Upeaa, aurinkoista ja lämmintä. Näkymä avautui Ekholmanselälle. Nautiskelimme retkieväät viltillä hiekkarannalla ja annoimme kesäisen merituulen hyväillä kasvojamme. Hetken saimme nauttia omasta rauhasta ja hiljaisuudesta. Kohta jo kuuntelimme pienen ihmisen riemunkiljahduksia jalkojen osuessa veteen. 

Rannalla, sannalla.

Käännyimme takaisin ja pysähdyimme Ulkoluodon sillanjuurelle. Ulkoluodon silta on rakennettu 2007 ja se yhdistyy mantereeseen Niksaaren kautta. Sillan kupeessa Niksaaren puolella sijaitsee hienolla paikalla kahvila Nixor. 

Saaren kasveja.
Kioski-kahvila Nixor.
Pengertie ”Niksaarenluodolta” Niksaareen. Täällä voi nauttia merinäkymistä vähän joka suuntaan.

Seuraava pysähdys oli viehättävällä Särkisalon punaisella puukirkolla. Kirkko on valmistunut 1760 ja vieressä oleva tapuli 1760. Kiertelimme vehreällä hautausmaalla. Krisse löysi Suomen vanhimman kuolleen ihmisen hautapaikan. Oletimme kyllä siinä olevan kirjoitusvirheen, mutta hieno löytö kuitenkin.

Tuossa ristissä luki: Tässä alla lepää Johan Wilhelm Sjöberg syntynyt 17. kesäkuuta 1726 Kimite ja kuollut 12. marraskuuta 1864. Meidän laskujen mukaan hänelle on tullut ikää 138 vuotta, joten oletamme tässä olevan virheen, ehkä.

Petun runonlaulajien muistokivi.

Autolle mennessämme pieni koira haukkui meille, joten hyppäsimme autoon ja sanoimme koirulille, että kyllä poistumme reviiriltäsi. heh!

Kotimatkalla ajelimme Salon ohitse ja saimme ihailla uskomattoman kauniita pilviä. Aurinko kirkasti valkoiset pilvet taustallaan tummat sadepilvet. Miten uskomattoman kaunis taivas voi välillä olla eri väreissään.

Kännykkaräpsyjä auton ikkunasta. Olipa vaan komeat pilvet.

Helsinki-Turku välistä vanhaa tietä ajelimme läpi kauniiden maalaismaisemien ihaillen niitä kauniita pilviä. Kunnes näimme tien varrelle kyltin Nummi ja tiekirkko. Ahaa, miten meillä on voinut jäädä näkemättä Nummen kirkko. Hmmm. Siis seuraavasta tienhaarasta käänyimme Nummelle. Kaunis, vanha kylätie johdatti meitä kauniiden vanhojen rakennuksien reunustamaa tietä kohti Nummen kirkkoa. Kävimme vielä yhdet kaffet hörppäämässä kirkon pihalla ja kuvailimme kirkon. Mutta jätetään kirkko kuvat toiseen ajankohtaan.

Paljon jäi taas tutkimista ja katseltavaa, kun nälkä ja illan tulo ajoivat reissuajat kotiin. Upea ilma ja upeat maisemat. Toisaalta on kivaa, ettei kaikkea kerralla näekään. Katseltavaa ja koettavaa riittää näillä seuduilla. Pieni pala kerrallaan.

Ulkoluoto, Salo

Särkisalon kirkko
Kirkkopolku 4
25630 Särkisalo

Nummen kirkko
Nummenkirkkotie 10
09810 Nummi

Kuvat ©2020. Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.

Jätä kommentti