Katse kauas siintää
mieli menneisyyteen kiitää
tänne ihmiset nousseet pakoon
linnavuorelle, korkealle
tavarat laitettu kallion rakoon
Polkua noustu, turvaan juostu
Kaukaa jo vihollinen havaittu
merkkitulilla viestitetty
Laelle ihmiset yhdistetty
Turvassa liemet keitetty.
Kevään koittaessa kalliot houkuttelevat ja meillä jäi käymättä kerran Piikkiössä Huttalan linnavuori. Silloin kiersimme linnavuoren alueella Pohtionvuoren ja muinaishaudan kautta. Kävimme täällä syyskuussa 2020 ja blogista löytyy lisätietoa alueesta.
Väärä linnavuori 27.9.2020, Piikkiö
Nyt siis otimme homman haltuun ja satuimme heti oikealle linnavuorelle.
Matkasimme vanhaa Turuntietä kiireettömästi, nauttien leppoisasta ajelusta puiden hehkuvasta vihreydestä. Pelloilla isännät tekivät kylvötöitä. Aurinkoinen ja kuiva ilma olivat oiva yhdistelmä keväthommille.
Poikkeama reittiin Salon hautausmaalla ja Piikkiön kirkolla. Kirkolta jatkettiin Toivonlinnantietä ja käännyttiin Heernummentielle. Heernummentietä ajetaan jonkun matkaa ja vasemmalla tulee tienviitta Linnavuori.
Parkkipaikka on tienviitasta noin 300 m eteenpäin. Parkkipaikalle mahtuu muutama auto ja siellä on myös opastetaulu linnavuoren ulkoilualueesta. Parkkipaikka oli kaameassa kunnossa. Siellä oli poltettu paperia ja paperin rippeet lentelivät tuulessa. Toinen parkkipaikka näkyy opastetaulussa nro 1 kohdalla.
Huttalan linnavuori, myös käytetään nimeä Piikkiön linnavuori kuuluu Linnavuoren ulkoilualueeseen. Alueella on noin neljän kilometrin rengaskierros, johon kuuluu Pohtionvuori, Kiettiön kallio, muinaisrantaa sekä hautaröykkiöitä. Alueella on myös laavu.
Kiersimme korkean kallion kuvan mukaisesti numeroiden 3 ja 4 kautta. Mutta eihän sitä muista, kun vilkaisee karttaa ja lähtee kohti polkua kävelemään. Mietimme jo että onko se tämä linnavuori, kuin niin korkealta näytti. Ei ollut. Puissa olevat merkit näyttivät meille tietä eteenpäin. Tulimme siihen tien reunassa olevan tieviitan kohdalle ja jatkoimme kohti metsää.
Saavuimme polkua pitkin linnavuoresta kertovan kyltin luokse ja jatkoimme pitkin polkua kohti vuorta. Nousimme jyrkkäreunaisen linnavuoren äärelle ja ihmettelimme, kun polku lähtikin vetämään alaspäin. Ei minkäänlaista merkintää tai polkua, mistä voisimme nousta linnavuorelle. Merkintöjä oli, mutta huomasimme ne vasta laskeutuessamme vuorelta alas.
Polulta tuli vastaan neljän hengen porukka koirineen ja olivat yhtä ymmällään kun mekin mistä noustaan. He näkivät jonkun kohdan kalliossa, josta oli muitakin noussut vuorelle ja päättivät nousta jyrkännettä pitkin, mutta me emme lähteneet heidän perään. Krisse oli sitä mieltä, että sinne täytyy olla parempi reitti, kun kartassa näytti olevan tieltä suora reitti linnavuorelle. Käännyimme takaisin kyltin luokse ja näimme polun, joka veti kivikkoon. Samoin näimme puussa merkin.
Luonto on kaunista, joten sitä pitää pysähtyä ihailemaan ja kuvaamaan. Kuuntelemaan metsän ääniä.
Nousimme kivikkoista polkua ja tulimme terassille. Näytti upealle. Samalla näimme erikoisen näköisen kivilohkareen ja meidän täytyi ottaa turistikuvat lohkareen kanssa.
Ylhäältä kuulimme ihmisten ääniä ja sieltä laskeutui se neljän hengen porukka. He tuumasivat, että löysitte helpomman polun. Naiset olivat kanssamme samaa mieltä, että opasteet olivat huonot, kun hekään eivät olleet löytäneet tuota polkua. Lohkaretasanteelta oli jyrkkä nousu, mutta selvitimme sen ja kohta olimmekin linnavuoren laella. Laki oli leveä ja tasainen.
Näköalat olivat huikeat kuten tuulikin, joka puuskissa puhalteli korkeuksissa. Huttalan linnavuori kohoaa 74 m merenpinnasta ja on ainoa varma linnavuori Piikkiössä. Linnavuorella on suoritettu pienimuotoisia kaivauksia vuonna 1983, jolloin laelta löydettiin rautakuonaa, esihistoriallista keramiikkaa sekä merkkejä tulenpidosta. Niiden perusteella linnavuori on ollut käytössä kahdessa vaiheessa. Esiroomalaisen aikana (500 eKr.-0) ja toinen rautakauden loppuun 1000-1100 luvulle jKr.
Takaisin tullessa alas linnavuorelta, meidän piti vielä tarkastaa kyltin ja polun paikat. Miksi olimme harhautuneet väärälle polulle. Meidän mielestä kyltin pitäisi olla lähempänä tuota polun paikkaa. Onhan tuossa leveä polun alku, mutta me vaan katsoimme kyltin ja lähdimme siitä oikealle.
Olemme muutamalla linnavuorella käyneet. Tämä kyllä nousi meidän linnavuori seikkailumme kärkeen. Yksi hienoimmista. Ehkä kysytte, miksi. Meille linnavuoret edustavat tiettyä muotoa, korkeat seinämät ja sieltä avautuvat näkymät. Tässä oli kaikkea sitä. Vähän kuin hiekkakakku, korkeat seinät ja litteä päältä.
Huttalan linnavuori
Heernumentie 94
21500 Kaarina
haastava kulkuinen
P-paikka Heernummentiellä
Kuvat ©2022. Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään
Reiskat ja Reppu 