Heinolassa jyrää
syksyinen sää
yllättävää
kaunis paikka on tää
kannatti lähteä käymää
paljon nähtävää
Syksyllä Mikkelistä tullessamme puhuimme, ettemme ole käyneet Heinolassa. Seuraavana viikonloppuna korjasimme asian. Ja asiaa helpotti se, ettei Heinolassa näyttänyt satavan vettä sää ennusteen mukaan. Taivas oli pilvessä ja ilma harmaa, mutta emme antaneet sen haitata reissuamme. Muutoin koko Etelä-Suomi oli sateisten pilvien valtaama.
Heinola sijaitsee oivallisella paikalla, mutta moottoritien huumaamat ihmiset ajelevat siitä ohitse. Olen miettinyt, että se on todella harmi, kun kauniita paikkoja, kaupunkeja ja kyliä jää ihmisiltä näkemättä kaiken kiireen keskellä. Hetken poikkaisu tien sivuun voi tuoda rauhan ja mielihyvähormonit saavat töitä ja kiire unohtuu. Valitkaa välillä sen ABC:n tilalle poikkeama johonkin kyläkeskustaan.
Heinolan kierroksen aloitimme kirkosta, joka sattui tulemaan ensiksi vastaan. Kirkossa olivat ovet auki, kun siellä oli alkamassa kirkkokonsertti. Joten pikaisesti vain pyörähdimme sisällä ottamassa muutaman kuvan.
Kirkolta meidät opastettiin Heinolan vanhalle kirkolle, joka sijaitsee noin 5 km päässä. Kirkko oli hieno ja päästiin piipahtamaan sisällä, joka oli miellyttävä kokemus. Mutta ei tännekään ihan asioikseen tule. Kirkosta löytyy lisätietoa ja kuvia omasta blogista, johon löytyy linkki artikkelin lopusta. Kirkolta takaisin Heinolan keskustaan ja ihailemaan Kymijoen rantaa.
Puiden läpi häämöttää Heinolan vesitorni. Maamerkki sekin. Se on valmistunut vuonna 1951 ja se on arkkitehti Kaarlo Könösen suunnittelema.
Täällä oli kauniita vanhoja rakennuksia, joskin eri aikakaudelta olevia rakennuksia mahtuu väliin. Tuntuu erittäin kivalle, ettei kaikkea vanhaa rakennuskantaa ole tuhottu, koska se antaa kaupunkikuvalle miellyttävää katseltavaa. Kaikille rakennuksille ei löytynyt nimeä.
Heinolan kylpälän rakentamisen aikaan perustettiin rantapuisto ja puiston koristeeksi oli Niilo Helandet tilannut veljeltään rakennusmestari Kaarle Valeriaan Helanderilta pumppukaivon piirustukset. Niin kaivo pystytettiin 1895. Kaivo siirrettiin 10 metriä entiseltä paikalta nykyiselle paikalle vuonna 1960-luvulla. Vuonna 2017 pumppukaivo entistettiin.
Heinola on vanha kylpyläkaupunki, jonne perustettiin kylpylä vuonna 1891. Kylpylävieraille täytyi olla polkuja kävellä, jossa he pystyisivät nauttimaan ulkoilmasta, joten rantaan rakennettiin Kylpyläpuiston alue.
Kylpylän huippuvuodet olivat ensimmäisen maailmansodan aikana eli vuosina 1914-1917, jolloin kylpylässä kävi paljon venäläisiä vieraita. Parhaina vuosina kävijämäärät vuosittain oli 150-750 vierasta.
Tiedättekö missä sijaitsee Suomen suurin puu? No tietenkin Heinolassa! Suomen suurin puu on Tsaarinpoppeli rantapuistossa. Se on tyven ympärykseltään paksuin puu ja korkein lehtipuu. Korkeutta sillä on ruhtinaalliset 34,5 m. Rinnan korkeudelta sen ympärysmitta on komeat 6,37 m. Eli vastaa viiden täysikasvuisen miehen syliä. Se on nähnyt monet vuodenajat, talvet ja tulvat. Ikää sillä arvellaan olevan 125-175 vuotta.
Vuonna 1911 Kymijoki tulvi ja vei mennessään rantapuiston huolella istutetut ja valitut Tsaarin siunauksella istutetut puut, mutta yksi sisukas yksilö säilyi. Tämä Tsaarinpoppeli!
Rantapuistossa oli patsas Niilo (Nikolai) Helander 1865-1930. Kuka oli tämä mies? Hän oli Heinolassa vaikuttanut liike- ja kunnalliselämässä vaikuttanut. Myös valtiopäämies vuosina 1904-1906.
Takana lukio ja edessä A.E.Airon patsas. Noh, kukas tämä sotaherra sitten on. Aleksis Fredrik Airo 1898-1985 (vuoteen 1906 Johansson). Hän oli kenraali, joka vastasi talvi- ja jatkosodan operaatioista.
Kuvanveistäjä Toivo Pelkosen veistämä patsas paljastettiin vuonna 2003.
Maaherran puisto on oikea patsaiden valtakunta. Eli muistolaattoja ja patsaita. Tässä kivessä laatta: Tältä paikalta lähtivät Heinolan seudun maanpuolustajat vuosien 1939-1945 sotiin.
9.3.1986 Heinolan Veteraanit ja Reserviläisyhdisykset.
Uuno Kailaan patsas vuodelta 1948, joka on Essi Renvallin veistämä. Entäs tämä herra sitten? Frans Uuno Kailas 1901-1933 oli Heinolassa syntynyt runoilija ja prosaisti.
Sekä oikealla Tammenlehvä- Talvi- ja jatkosodan muistomerkki vuodelta 2001.
Heinolan kylpylän historia alkoi 1892 ja ensimmäinen kylpylärakennus oli nykyisen kesäteatterin kohdalla. Se paloi toukokuussa 1930 vain viikko ennen kylpyläkauden alkua ja sitä epäiltiin tuhopoltoksi. Tämä uusi rakennus rakentui 1931. Kylpylän toiminta lakkasi vuonna 1944.
Tämä erikoisen näköinen itämäisiä piirteitä omaksuva rakennus on Heinolan kaunpungin rakennuttama Harjupaviljonki. Sen oli tarkoitus toimia kylpylävieraiden ja kaupunkilaisten kävelyretkien tukikohtana. Se valmistui 1900. Harjupavijonki oli suosittu kohde romannttisine piirteineen ja harjulta avautumine hienoine postikorttimaisemineen.
Meidän Heinolan reissu jäi vähän vajaaksi, kun sade löysi tiensä Heinolaan. Tämä on paikka, jossa täytyisi käydä kesällä aurinkoisena päivänä istumassa rannassa Kasinolla kahvia nautiskellen katsomassa veneiden kulkua Kymijoella.
Heinolan pitäjän kirkko
Heinola
Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.
Reiskat ja Reppu 