Laajalahden I maailmansodan linnoitukset, Espoo

Metsässä voi piillä salaisuus
yllättävä, muttei uus
Siellä ne olleet jo tovin
Ihmetystä ne herättävät kovin
Toisille tuttuja, toisille ei
Nämä historian matkalle vei
Sadassa vuodessa osin hävinneet
vielä onneksi on näkyvissä jäänteet
Historiaa meidän maan
Jolloin oltiin vallassa Venäjänmaan
Onneksi jäivät käyttämättä
Jäivät kuitenkin täyttämättä
Niitä nyt hämmästellä saamme

Pääkaupunkiseudulla ei voi olla törmäämättä näihin, varsinkin jos vain näet kallioita, tai toki on myös maalinnoituksia esimerkiksi Espoon Leppävaarassa. Ollaan näitä linnoitusalueita kierrelty Helsingin puolella kuten myös Espoossa.
Kaunis kesäinen, sopivan mukavan tuntuinen ilma sai meidät lähtemään tutustumaan Laajalahden alueen Lupauksenvuoren linnoituksiin. Laajalahdella on toiset linnoitukset kuntoportaiden luona, mutta nämä sijaitsevat Laajalahden kauppojen luona.

Pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitustyöt tehtiin vuosien 1914-1918 aikana. Ensiksi käynnistyivät meririntaman rakentaminen 1914 ja maarintama elokuussa sodan sytyttyä. Linnoitusvyöhykkeen tarkoitus oli toimia Venäjän silloisen pääkaupungin Pietarin puolustuksena. Helsinki ympäröitiin kolmella perättäisellä linnoitetulla puolustuslinjalla. Maalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisen ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Meren puolelta kaupunki suojattiin rannikkotykistöllä ja merimiinoilla.


Näinä vuosina Helsinki oli valtava linnoitustyöleiri. Maarintaman puolustusasemat rakennettiin hallitsevien kukkuloiden rinteille, niiden edessä sijaitsivat piikkilankaesteet. Maisema muuttui avohakkualueeksi, koska kaatamalla metsää saatiin lisää ampuma-alaa.
Kukkulan vihollisen puoleisella rinteellä olivat konekivääri-, tähystys ja valonheitinasemat, taisteluhaudat sekä pienet tykkitulen kestävät miehistösuojat. Taisteluasemista johti yhdyskäytäviä

Paikalliset taiteilijat yrittävät jättää omat jälkensä historiaan, miten lie näkyvissä sadan vuoden jälkeen.

Linnoitteita rakensivat alkuun venäläiset sotilaat, nopeasti palkattiin suomalaisia työmiehiä ja -naisia. Linnoitusalueen laajennettua koko Etelä-Suomeen vuonna 1915 palkatun väen lisäksi otettiin työväkeä lisää pakko-otoilla. Talolliset maaseudulta joutuivat lähettämään miehen ja hevosen kustakin talosta linnoitustyömaalle.
Vuonna 1916 elokuussa tuotiin 2000-3000 kiinalaista työmiestä, osa pakolla, helpottamaan työvoimapulaa linnoitusten rakentamiseen. He tekivät pääosin metsätöitä avartaakseen ampuma-alueille tilaa. Liekö heidän majoitus ja varustelupulansa olleet syynä siihen, että alusta alkaen joukko oli kuritonta; karkaamisia, varastelua ja väkivaltaisuutta. Ensimmäiset kiinalaiset kuljetettiin Suomesta pois kolmen kuukauden jälkeen ja viimeiset tammikuussa 1917.

Kiinalaisia linnoitustyömiehiä ja heidän vartijoita yhteiskuvassa I maailmansodan aikana Nissbackassa.
Vantaan kaupunginmuseo. Lähde Finna.

Tarinoita tämän erikoisen ryhmän vierailusta elää edelleen. Esimerkiksi se, että kiinalaiset olisivat rakentaneet kaikki pääkaupunkiseudun linnoitteet ja varustuksia muuallekin Suomeen. Joka ei pidä paikkaansa, kun heidän oleskelunsa oli vain noin puoli vuotta.

Aika tekee tehtävänsä ja rakenteet sortuvat.

Monesti olemme näillä linnoitteilla kulkiessa miettineet, mistä valtavasta työmäästä on ollut kyse, kun katselee käytäviä ja rakenteita, joita on kallioon hakattu ja rakennettu. Pääasiassa nimittäin linnoituskäytävät ovat kallioilla ja siellä kalliossa keskellä kiemurtelevat. Välillä käytäviin on käytetty betonia seinämissä ja puolustusasemissa.

Toisinaan käytettiin rakentamiseen betonia, josta on jäljellä kaunis seinämä.

On arveltu, että Suomessa linnoitustöissä on ollut noin 100 000 henkeä, josta Helsingin alueella 10 000-15 000 työntekijää.
Linnoitustyöt hiipuivat Venäjällä alkaneen vallankumouksen takia vuonna syksyllä 1917, josta seurasi Suomen itsenäistyminen ja sisällissota, jolloin työt keskeytyivät kokonaan. Itsenäistymisen jälkeen linnoituksilla ei ollut rooli sisällissodan aikana, paitsi Leppävaaran ja Ruskeasuon linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918.

Nykyään linnoitteiden alue voi toimia vaikka pyöräilyratana.

Niin jäivät linnoitukset pelkäksi muistoksi, joita tänä päivänä voimme vain siunailla ja ihailla sitä sitkeyttä sekä työmäärää millä ne on rakennettu. Linnoitusten jälkiä on näkyvissä vielä maastossa, varsinkin siellä kallioilla. Osa on jäänyt teiden ja rakennusten alle. Google-kartasta voi hyvin nähdä missä linnoitteita löytyy, jos haluatte niitä käydä katselemassa.

I maailmansodan linnoitukset
Laajalahti
02600 Espoo

P-paikka Laajalahden kauppakeskittymän alueella.

Kohde on suhteellisen helppokulkuinen

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.

Jätä kommentti