Kallavesj, Kallavesj, kallis kaeslarantonesj!
Rakastettu Väinölänniemi, paikka kaupunkilaisten
niin aikuisten kuin lasten
On täällä näytelty, juostu, hiihdelty ja uitu
moottoripyörillä kaahailtu.
Suudelmat vaihdettu, ilmoille surut huudeltu
muistoja kerätty, osa jo unohdettu
Kuopiossa on kaksi suosittua monen tuntemaa luontonähtävyyttä eli Puijontorni ja Väinölänniemi, kauniita kaupunkiluontokohteita kumpikin. Kuopio uinuu Kallaveden syleilyssä antaessaan asukkailleen hienot puitteet luonnon kosketukseen. Keskustan lähellä oleva Väinölänniemi eli kuopiolaisittain Vänäri, on kaupungin tunnetuin niemi, jopa Suomen tunnetuin ja vanhin kaupunkipuisto.
Väinölänniemi on hiekkainen harjumuodostelma, joka tulee Puijolta, menee Kuopion torin alle, jatkuu Vänärin kautta sukeltaen Kallaveteen ja sieltä jatkuen Ritoniemeen. Harjumuodostelmasta on havaittavissa hiekkaiset saaret Kallavedessä.
Kaupunkilaisten rakastama kaupunkipuisto sekä ulkoilukeidas, jossa on kolme uimarantaa, urheilustadion, tenniskentät sekä ravintola Peräniemenkasino.
Alla vanha ilmakuva, josta hyvin näkyy Väinölänniemen muotoa ja muutosta tähän päivään nähden. Edessä näkyy urheilustadion ilman katsomoita. Uimaranta ja kylpyläaluetta keskellä.
Veljekset Karhumäki, kuvaaja. Museovirasto. Lähde Finna.
Halusin sukeltaa entisenä kuopiolaisena Väinlölänniemen historiaan. Historian osuus Väinölänniemestä löytyy blogin loppupuolelta. Olin aivan yllättynyt mitä historiaa sinne kätkeytyi.
Vänäri oli itselleni nuoruudessani tärkeä paikka ystävien kanssa oleiluun, asuimme lähellä Vänäriä, joten sinne oli helppo mennä viettämään aikaa. Aikuisena se toimi lenkkeilykohteena arjen rauhoittumis- ja luonnosta nauttimisen kohteena. Talvisin Vänäri tarjosi mahdollisuuden jäätiellä kävelyyn ja Ice-Maratonin saavuttua Kuopioon, luisteluun tai potkukelkkailuun jääradoilla.
Väinölänniemi on jatkumoa Kuopion satama-alueelle tai toiselta puolelta Kuopiolahden alueelle. Matkustajasatamasta lähtiessä päästään tenniskentille sekä Väinölänniemen uimarannalle, jossa on hyppytornit sekä kahvilarakennus palmuineen. Kesäisin hiekkarannalla voi nauttia auringosta ja pelata rantalentopalloa. Talvella voi käydä pulahtamassa virkistävässä Kallaveden avannossa.
Kävelytie kulkee rantaa seuraten ja matkalla voi poiketa Unholanniemen huvimajalle. Sieltä voi katsella kaupunkimaisemaa. Kesällä voi ihailla Kallaveden aalloilla lipuvia purjeveneitä valkoisin purjein, matkustajalaivojen kannella istuvia iloisia ihmisiä tai talvella vauhdikkaasti luistimilla kiitäviä kilpailijoita, hiihtäjiä ja kaikkia ulkoilusta nauttia ihmisiä.
Matkailuyhdistys rakennutti huvimajat Väinölänniemelle 1800-luvun loppupuolella. Huvimajat kunnostettiin vuonna 2019. Nämä ”pusukopit” ovat vahvasti osa Vänäriä. Kuinka monet nimikirjoitukset vuosien varsilta sieltä löytyisikään.
Uimalaitos on suhteellisen hyvin säilynyt tähän päivään saakka. Kuopiolaisten rakastama uimaranta ja näkyvä maamerkki Vänärillä ulkoilijoille.
Tie kiertää ja sillan yli voi poiketa tutustumaan Rönön saareen. Rönön silta on rakennettu vuonna 1988. Aiemmin asukkaat kulkivat veneillä tai talvella jäätietä pitkin koteihinsa. Jos ei huvita matkata Rönöön voi pysähtyä seuraavalle huvimajalle tai siinä olevalle viereiselle uimarannalle.
Peräniemen kasino, tuo kaunis rakennus, joka on ollut ja on monien juhlien pitopaikka. Häät, yritysjuhlat kokoukset ja muut tilaisuudet saavat Peräniemen henkiin. Aikoinaan ravintola toimi kesäravintolana kaupunkilaisille ja matkailijoille.
Peräniemen kasino on rakennettu vuonna 1902. Kaupungin ja matkailuyhdityksen toimesta tämä Eskil Hindersson piirtämä rakennus valmistui entisen rapistuneen ravintolan tilalle, jonka maistraatti määräsi purettavaksi muodoltaan epäonnistuneena vuonna 1897. Rakennusta on korjattu moneen otteeseen.
Peräniemen kierros kannattaa myös kiertää, jossa voi ihailla Kallaveden aaltojen hiomia kallioita ja tuoksutella järveltä tulevia kaislikoiden tuoksuja. Istuskella kallioilla tai Peräniemen huvimajassa vuodelta 1899 ja antaa katseen siintää Kallaveden aaltoja pitkin. Kalliolta näkee myös Kuopionlahdelle.
Peräniemeltä voi koukata Keiliniemen uimarannalle. Keiliniemessä on pitkä kivinen suora polku, jonka merkitystä en tiedä. Rannan kävelytietä jatkaen matkaa kohti Kuopionlahtea. Tosin voi nousta harjun päälle puistoon, kävellä vanhoja puistoteitä pitkin. Sieltä on hyvät näkymät Kallavedelle. Puistikko on suosittu piknikpaikka.
Puiston alkupäässä keskustassa katsoen sijaitsee kuopiolaissyntyisen Hannes Kolehmaisen patsas. Hannes on myös juossut Vänärin urheilukentällä kuten Paavo Nurmikin 1900-luvun alkupuolella.
Nykyään, kun moottoreiden pärinä on ollut tauolla jo vuosikymmenten ajan, niin heinä-elokuun vaihteessa Vänärin täyttää musiikin pauhu, kun Kuopiorock avaa ääniaallot Kallaveden aalloile. Kuopiorock entinen Kuopio Rockcock tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2003 lähtien. Koko Väinölänniemen alue aidataan tapahtuman ajaksi. Musiikkitapahtuma on lyönyt oman leimansa jo Vänärin historiaan. Voi vaan todeta, että pitkät juuret ovat olleet musiikki ym. tapahtumilla, mutta musiikkilaji on vaihtunut.
Väinölänniemellä on surullistakin historiaa. Nuorison suosima ajelureitti on ollut Vänärin ympäriajo. Alueella on kiertosuunta ja aluerajoitus 30 km/h. Nuoruus, huimuus, lähes jarruton ja huonorenkainen auto osoittautui kohtalokkaaksi vuonna 2002, joka johti kolmen nuoren elämän päättymiseen Rönönkallion huvimajan kohdalla auton törmätessä mäntyyn kovalla vauhdilla.
Muitakin tapahtumia on ollut, kuolema TT-ajoissa. Hukkumisia ja muita pienempiä kolareita.
Historiaa:
Itse Kuopiossa asuneena kaikki tämä Väinölänniemen historia oli minulle uutta, penkoessani tietoja Vänäristä. En ollu tiennyt näistä rakennuksista, hautausmaasta jne. Ainut tieto oli se, että minun nuoruuden aikana ajettiin Vänärin TT-ajot 1970-luvun alussa, joita itsekin kerran kävin katsomassa.
Väinölänniemellä on pitkä historia. Väinölänniemen nimi tulee vuonna 1861 avatusta Väinölä-nimisestä ravintolasta. Vuoteen 1860 asti alue näkyy kartoissa Pappilanniemenä kuten siellä näkyy myös hautausmaa. Väinölänniemestä on myös käytetty nimeä Kinnulanniemi.
Kuningas Kustaa Vaasa määräsi vuonna 1552 Kuopionniemen uuden kirkkopitäjän keskukseksi. Alueella alunperin olleet tilat pakkolunastettiin Lappalaisen ja Koljosen suvuilta. Kuopioon nousi ensimmäinen kirkko Piispanpuistoon, jossa myös seuraavat kolme kirkkoa sijaitsivat. Kirkolta oli suora yhteys hautausmaalle, joka sijaitsi nykyisen urheilukentän paikalla.
Kartta on Suomen sodan kartta 1808-1809. www.vanhakartta.fi
Väinölänniemen hautausmaa perustettiin kohta vuoden 1775 jälkeen ja sen korvasi vuonna 1811 käyttöön otettu Hatsalan hautausmaa (nykyinen Sankaripuisto). Tarkkaa tietoa ei ole olemassa siitä, koska Väinölänniemelle on tehty ensimmäiset ja toisaalta viimeiset hautaukset. (Kyppi)
Silloin Väinölänniemellä sijaitsi pappila sekä pappilan aikana alueelle oli viljelyspalstoja sekä kirkonpalvelijoiden eli lukkarin ja haudankaivaja Kinnusen torpat.
Vuonna 1858 pappilan maat liitettiin vaihtokauppojen kautta kaupungin maihin ja aluetta aloitettiin kunnostaa puistomaiseksi. Keskeisen puistoalueen käytävineen, nurmikenttineen ja puineen suunnitteli 1860-luvulla V.A. Drewniok. Vuonna 1886 kuopiolainen puutarhuri Mårten Gabriel Stenius täydensi puistosuunnitelmaan.
Barsokevitsch Victor, kuvaaja 1898. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Lähde Finna.
Kuopiossa kuten muissakin veden äärellä olevien kaupunkien rannoilla vallitsi kylpyläkulttuuri 1800-luvun puolen välin jälkeen. Ensimmäiset kylpylärakennukset rakennettiin Väinölänniemen tyveen vuonna 1865. Kylpyhuoneita oli kaksi, eli pohjoinen naisille ja eteläinen miehille.
Seuraava uimahuone valmistui 1886. Paikka oli 100 metriä nykyistä uimalaa etelämpänä. Se oli vain miehille ja pojille tarkoitettu ”kainojen miehien uimala”. Siellä oli esim. 5-6 metrinen hyppytorni. Laitos purettiin vuonna 1928.
Nyblin Daniel, kuvaaja 1890. Museovirasto. Lähde Finna.
Viimeisen keisarin Nikolai II aikana rakennettiin tämä hieno alapuolisessa kuvassa näkyvä 25 metrin radoilla ja 10 metrin hyppytornilla varustettu uimala vuonna 1914. Uimalan sääntöjen mukaan tätä käyttivät vain miehet ja pojat. Vasta vuonna 1946 sallittiin naisille lupa käyttää uimalaa. Uimala purettiin huonokuntoisena vuonna 1950.
Arkkitehti Einari Teräsvirta suunnitteli uuden avouimalan, jossa oli betoninen hyppytorni, kaksi ponnahduslautaaa, 2 kpl 25 metrin uimarataa, katsomo 700 henkilölle, sauna ja pukeutumisrakennus sekä hiekkaranta. Uusi uimala valmistui 1952. Uimala toimii tänä päivänäkin.
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Ihmettelen ettei nykyään pidetä hienoja uimahyppynäytöksiä luonnon vesien äärellä. Kaunista katseltavaa ja keräisi katsojia katselemaan näitä upeita taidonnäytteitä.
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Lähde Finna.
Barsokevitsch Victor, kuvaaja 1893-1927.
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Lähde Finna.
Väinölänniemen kaupunkipuistossa oli juhlakenttä (kansankenttä), soittolava, vesimyymälä sekä tänä päivänä olemassa olevat Matkailuyhdistyksen rakennuttamat huvimajat.
Vuosisadan alussa Vänärillä oli pieni eläintarha, jossa mahdollisuus oli tutustua hirviin, kettuihin joutseniin ja naurukyyhkysiin.
Väinölänniemi oli kaupunkilaisten kesäkehto, sinne kokoonnuttiin erilaisiin tapahtumiin. Siellä oli teatteriesityksiä, voimistelujuhlia, kuorolaulua, torvisoittoa, myös erilaisia urheilukisailuja tapahtumien yhteydessä.
Liikunta ja urheilu ovat kuuluneet Väinölänniemen vahvasti jo sen perustamisesta saakka. Ensimmäinen tenniskenttä avattiin vuonna 1911. Urheilustadion toimi vuosien 1930-2005 jalkapallojoukkue Kups kotikenttänä. Stadionin katsomorakennus ja lipunmyyntikojut ovat 1950-luvulta.
Barsokevitsch Victor, kuvaaja 1914. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Lähde Finna.
Museovirasto. Lähde Finna.
Ravintoloitsija M. Dahlström avasi kesäravintolan Väinölän vuonna 1861 entisen haudankaivajan virkatontille. Ravintola rakennettiin läheisen kylpylän vieraita varten. Siellä tarjoiltiin kivennäisvesiä, simaa, portteria, kaljaa, olutta ja viinaksia.
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Marjanen Lauri, kuvaaja 1922-1934. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Lähde Finna.
Granit Kari, kuvaaja 1884-1893. Kuopion kultturihistoriallinen museo. Lähde Finna.
Väinölänniemen teatteritalo oli rakennettu 1882. Se oli sijainnut tietääkseni Hannes Kolehmaisen patsaalta keskustaan päin eli Väinölänniemen alkupäässä.
Rakennusta kutsuttiin myös Lottahoviksi, lopulta pelkäksi Hoviksi, Lotta Svärd Kuopion osaston ostaessa rakennuksen vuonna 1941. Ravintolatoimintaa rakennisessa oli vuosina 1941-1944. Vuodesta 1948-1967 Lottahovi oli ammattikoululaisten, urheilun ja nuorisojärjestön käytössä. Rakennus paloi vuonna 1967.
Ravintolana 1941-1944.
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Lähde Finna.
Petander F. L., kuvaaja 1890. Museovirasto. Lähde Finna.
Väinölänniemen urheilukenttä on entisen hautausmaan päälle tehty ensiksi juhlakentäksi 1860-luvulla. Kansanjuhlia siellä järjestettiin vuodesta 1875 lähtien. Vuonna 1884 järjestettiin ensimmäiset kilpailut kentällä. Kenttää uudistettiin vuonna 1906 ja sinne tehtiin 25×40 m laaja voimistelukenttä ja 130 m pitkä ja 1 1/2 m leveä juoksutie. Vuodesta 1916 juhlakenttä muutettiin urheilustadioniksi.
Suomen Naisvoimistelijoiden 5. voimistelujuhla.
Kuvaaja Victor Barsokevitsch, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Kuvaaja tuntematon. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Museovirasto. Lähde Finna.
Kuten aiemmin jo mainitsin TT-ajoista, niitä ajettiin vuosien 1949-1973 välisenä aikana. Kisat ajoittuivat helluntain aikaan. Alkuun ajot eivät saaneet kannatusta, mutta pikkuhiljaa yleisö löysi kisat. TT-ajoissa ajettiin niin moottoripyörillä kuin eri autoluokissa. Alkuun ajettiin soraradoilla ja vuodesta 1967 asfaltoiduilla radalla. Asfaltoitu rata kuitenkin osoittautui vaaralliseksi, kun kuoleman tapaus sattui vuonna 1969. Autoluokat loppuivat vuonna 1972 ja lopulta koko kilpailut lopetettiin vuonna 1973. YHden kerran ystäväni kanssa kävimme katsomassa kisoja. Voi, muistan sen moottoreiden pärinän ja katselijoiden riemun kannustaessaan ajajia. Hihkuimme katsellessamme teinityttöjen ihailun kohteena olevan Jarno Saarisen ajoa.
Malm Eino, kuvaaja 1959. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Lähde Finna.
Malm Eino, kuvaaja 1959. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Lähde Finna.
Väinölänniemellä on vanhaa metsäpuistoa. Rantaa koristavat vanhat hopeapajut Vuonna 2014 vanhoja raihnaisia, lahoja ja vaarallisia puita jouduttiin kaatamaan. Osa kaupunkilaisista eivät tykänneet asiasta, joten siitä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Päätös kumottiin, vanhat puut saivat lähteä ja uusia istutettiin tilalle.
Kansikuvassa: Lapsia Väinölänniemellä. Museovirasto. Lähde Finna.
Nyt, aikuisia Väinölänniemellä, kevät 2023.
Väinölänniemi
70100 Kuopio
Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.
Reiskat ja Reppu 
Erittäin mielenkiintoinen juttu 👍
TykkääTykkää