Varlaxudden ulkoilualue ja Telegraftin näköalapaikka Porvoo 14.7.2020

Meri kirkkaana siintää
kristallisena kimmeltää
tähtihippuja laineilla
meritaivailla

Reissuporukkana Neiti ja kaksi koiraa matkasimme Emäsalon Varlaxudden virkistysaluelle, joka kuuluu näihin Uudenmaan virkistysalueen (Uuvin) kohteisiin. Emäsalo on iso saari Porvoossa, jota yhdistää vuonna 1992 valmistunut 378 metriä pitkä ja 17,5 m korkea silta, saaren mantereeseen. Valtaosa saaren n. 400 vakituisesta asukkaasta on ruotsinkielisiä. Saaren asukaslukua lisää kesämökkiläiset, joita saaressa on paljon.

Emäsalon tie on kiva tie ajella, maalaismaisemaa ja metsää. Kiva pikku Bengtsbyn kylä vanhoine rakennuksineen kertovat paikan historiasta. Kylällä toimii myös Emäsalon kyläkauppa, josta voi unohtuneet eväät käydä ostamassa ja tai muuten vaan haluaa kannattaa kyläkauppaa.

Emäsalossa kohde on helppo löytää. Jos ihan vähän ajaa ohi, niin yleinen tie päättyy ja siinä on kiertopaikka. Takaisin hetki ja P-paikka on aivan tien varressa. Matka rantaan on kivinen, muttei pitkä. Kalliolla oli vastassa puuvaja, josta saa ottaa puut keittokatokselle ja merkityille nuotiopaikoille.

Katos maastoutui hyvin kiven taakse.

Isot kivet ja sileät kalliot kohtaavat katseen saavuttua rannalle. Rannan tuntumassa oli nuotiopaikka ja kivan suojassa oleva keittokatos takaavat sen, että on mahdollisuus nauttia pidemmästä päivästä kallioilla tehden ruokaa tai paistaen makkaroita.

Aavaa Suomenlahden selkää.

Emäsalo myös tunnetaan surffareiden keskuudessa, Suomen tuulisimpana kolkkana. Nytkin tuuli totisesti, ja aallot pärskivät kiviä kohden. Laineita valkoisin huippuineen viiletti kallioiden ohi, saaden aikaan kohinan korviin. Kesäinen tuuli ei ollut kylmää istuessamme kalliolla, jossa ihailimme pyllyt pystyssä olevien joutsenten ruokailua, lokkien lentoa ja tiirojen sukelluksia saaliin toivossa meriveteen. Aavaa ulappaa, purjeveneitä valkoisin purjein kaukana horisontissa. 

Rantapolun kiviä.

Vieressä on sotilasalue, joten vaarana ei ole luvatta poiketa väärälle puolelle, kun korkea aita rajaa alueen Emäsalon kärjestä. 

Sitkeitä mäntyjä kasvoi kalliolla. Myrskyt ja tuulet ovat taivuttaneet puiden runkoja vaikka mille mutkalle. Silti ne ylpeänä kohoavat ja uhoavat luontoa ja pitävät pintansa karussa luonnossa.

Emäsalon kärki, jossa on luotsiasema ja sotilasaluetta.
Näitä omia nuotiopaikkoja löytyi ja kallioille jääneitä hiiliä.
Polku parkkipaikalle.

Mustikka-aika on käsillä ja Emäsalon metsät tarjosivat antiaan marjastajille, joiden autoja näkyi runsaasti tien varsilla. Etelä-Suomessa on nyt marjastajien markkinat, kun superfoodia ovat metsät sinisenään.

Näkymä Emäsalon sillalta.

Paluumatkalla piipahdimme Haikkon kartanon pysäköintialueella syömässä ja siinä huomasin kyltin Näköalakallio 500 m. Ruoan jälkeinen liikunta on hyvästä, eli kapuamaan kalliolle. Ei ollut pelkkä polku, vaan polulle oli rakennettu kivisiä portaita. 

Aivan ei jokaiselle näköalapaikalle vie tällaiset portaat.
Näkymä Haikkoonselälle.

Kallion laella paljastui matala näköalatorni ja paikan nimeksi Telegrafberget. Nimenä myös käytetään Haikkoon lennätinvuori. Selvisi nimen historia, kun kalliota oli käytetty optisena lennätinlinjana parina kesänä Hangon ja Pietarin Karonstadin välillä. Linja oli rakennettu 1854.  

Myöhemmin kalliota oli käytetty kolmiomittauksen kiintopisteenä. Tänä päivänä kalliolla on pieni näköalatorni, josta on hienot näkymät merelle. Upeimmat olivat ne portaat kalliolle.

Varlaxudden virkistysalue
Emäsalontie 1420
06950 Emäsalo

P-paikka on, jossa opasteet

Telegraftin näköalapaikka
Haikon kartanon P-paikalla opaste
tai
Mohikaanipolku 46
6400 Porvoo

Kohteet voivat huonokuntoisille haastavia

Kuvat ©2020. Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.

Jätä kommentti