Tarinallinen Tarvon saari Espoo-Helsinki rajalla

Pieni saari täynnä historiaa
trokareita kuin sotaa
huviloita ja kalastajia
nykyään luonnonnauttijoita 
ja ulkoilijoita.

Espoon ja Helsingin rajalla sijaitsee kiva, pieni Tarvon saari Turunväylän varrella. Sillat Tarvaspäästä Espoon puolelta ja kaksi siltaa Munkkiniemestä Helsingin puolelta yhdistävät saaren mantereeseen. Saaren läpikulku on osa Helsinki-Espoo rantaraittia. Saaren rannalla kulkee polku, jolloin saa vaihtelua ja erilaista näkemystä saaresta sitä kulkiessaan. 
Espoon puoleisen sillan kupeesta lähtiessä vastaan tuleekin mainio kallio. Kallion alapuolella on selvästi havaittavissa asumuksen ja puutarhan jäänteet. Syreenit, ruusupuskat sekä syksyllä upean värinen villiviiniköynnös kiipeää kallion seinämää pitkin. 
Saarella on aikoinaan asustellut  kalastajia ja se on kieltolain ollut pirtutrokareiden salakauppa paikkana.
Saarella on ollut myös sotilaallinen merkitys, kun sen läpi on kulkenut venäläisten sotilaiden vuonna 1915 rakentama tykkitie.

Uuden sillan yli on hyvä kulkea pyörillä ja kävellen. Kuva on otettu Tarvaspäästä päin.

Uuden sillan rakentamisen jälkeen sillan vierustat ovat laitettu kauniiksi.

Pellavaniemen eli Linuddin (Tarvaspää) ja Tarvon välille rakennettiin uusi silta vuonna 2020. Nykyisellä sillalla on kaistat pyöräilijöille ja kävelijöille. Silloista on tässä muutama kuva vuosien varrelta. 
Silta Helsingin ja Espoon rajalla poltettiin 1918. Helsinki rakensi palkit, Espoo lahjoitti lankut, mutta Akseli Gallen-Kallela vastusti sillan rakentamista. (teksti Helmi Nybergin kuvan yhteydestä.) 

En tiedä olenko tullut mukavuuden haluisemmaksi, mutta en tiedä haluaisinko kävellä tuolla sillalla, tuulessa ja tuiskussa. Taustalla näkyvästä rakennuksesta on jäljellä kivijalka näkyvillä edelleen Tarvaspäässä.

Helmi Nyberg Kolmen tukin sillalla Tarvon saaresta Linuddiin.
KAMU Espoon kaunpunginmuseo. Lähde Finna

Ennen Uuden läntisen sillan valmistumista jalankulkijat ja pyöräilijät käyttivät tätä kapeaa puusiltaa, joka heilui ja huojui.

Tarvon saareen saapuessa heti sillan jälkeen lähtee oikealle polku kallion alapuolelta. Jo polulla on nähtävillä on jälkiä asutuksesta, tiilen kappeleita, istutettuja kasveja, ruusuja, syreeneitä, upeat villiviinit kallion seinämillä sekä rakennusten perustuksen jäänteet. 

Kalliot syksyisessä loistossaan.

Pusikoiden takana ovat selvät talon rauniot, jotka nykyään toimivat luvattomina nuotiopaikan pohjana.

Tarkkaan kukkia katsoessa voi nähdä komean kultakuoriaisen.

Tämä on oikeasti niin harmillista, näitä näkee vähän joka paikassa. Nuotioita ja siihen vielä ne roskat.

Jumppatreenejä, voi hypätä yli tai kumarrella ali.

Polku jatkuu rantaa pitkin ja rannalla on havaittavissa myös jälkiä asutuksesta. Ilmeisesti maakellarin paritkin jäännökset.

Tämä oli aivan rannassa.

Mielikuvitusta täytyy käyttää, kun ei ole todellista tietoa. Rannassa on ollut kalastajien asumuksia, joten voisiko olla vaikka tämän rakennuksen jäämistöä. Ken tietää, kertokoon. 

Rakennuksia Tarvon saaressa.
KAMU Espoon kaupunginmuseo. Lähde Finna.

Polkuja kulkee aivan rannassa ja vähän ylempänä. Ylemmältä polulta pääsee nousemaan toisille kallioille, joista näkee huvilan katon ja merta. Sekä sieltä pääsee saaren läpi kulkevan tien vierellä oleville kallioille.

Polut metsän siimeksessä.

Kalliolle katse kohoaa.

Täälläkin on poltettu nuotiota ja roskat jätetty luontoon. Voi näitä ihmisiä! Ruokaa jaksetaan kantaa luontoon, mutta luulisi energiaa saadessaan, että kevyesti roskat kulkeutuisivat roskiin.

Saaren päässä on pieni ruovikkoinen pieni poukama.

Vastarannalla Munkkiniemen kalliot.

Merinäkymää ja itäinen Tarvon silta.

Silta Munkkiniemeen.

Tarvoon pääsee Munkkiniemeltä taustalla näkyvää Ritokalliontietä pitkin.

Polkupyöräilijä puisella sillalla, joka johtaa Munkkiniemen Lankiniemestä Tarvon saareen.
Tuntematon valokuvaaja 1956, Helsingin kaupunginmuseo. Lähde Finna.

Sillalta noustessa huvilat ovat heti tien kummallakin puolella. Ja Ritokalliontie yhtyy kevyenliikenteentiehen. Ritokalliontietä pitkin pääsevät autoilijat Tarvon saaren huviloille.

Huvila on rakennettu vuonna 1926.

Tämä yhteiskäytössä oleva huvila on vuodelta 1928.

Ympyrä sulketuu ja huviloilta noustessa saavuimme takaisin kallioiden luokse sillan kupeelle. Kalliolla seisoo yksinäinen lipputanko. Kalliolta on talvella hyvät näkymät merelle ja alas kallion juurelle. Kallion juurella on ollut talo, kuten olemme epäilleet ja vanha valokuva löytyi Finnasta todistamaan ajatuksen. Pellavaniemellä näyttää myös olleen pieniä rakennuksia kuvan mukaan. Nykyään se on niin risukkoista, ettei viitsi edes käydä katsomassa löytyykö raunioita.

Lipputanko kalliolla.

Ritva Svenskberg Tarvon saaressa noin 1960. Takana Tarvaspää ja nk. kolmen tukin silta.
KAMU Espoon kaupungimmuseo. Lähde: Finna.

Keväinen kuva vanhan sillan aikaan Tarvaspäähän.

Talvella, hyvien jäiden aikaan, kuten talvella 2022 Tarvaspään saunalta kulki ihmisiä kuin muurahaisia jäitä pitkin Tarvoon sekä Munkkiniemeen. 

Talvella kallioilta kuvattuna jäälle.

Tarvo kuvattuna jäältä Tarvaspäästä.

Tarvon saari
Espoo-Helsinki rajalla
Silta Pellavaniemeltä (Tarvaspää)
Silta Munkkiniemeltä (Lankiniemi tai Ritokalliontie).

Polulla voi olla haastavaa puun juurien ja kivien takia
P-paikka läntinen Gallen-Kallela 
P-paikka itäinen Munkkiniemen uimarannan pysäköinti

Nähtävyys Tarvaspäässä Akseli Gallen-Kallelan museo

Kuvat©2022. Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.