Espoossa vesi virtaa
pienissä joissa ja puroissa
joet on täytynyt ylittää
siltoja paikalle rakentaa
jäljelle jääneet
kestävät rakenteet
mekin niistä nauttia saamme
esi-isiä näin kunnioittakaamme.
Suomessa, tuhansien järvien maassa on paljon paikkoja, joita on täytynyt ylittää tai yhdistää silloilla. Liikkumisen lisääntyessä vesistöjen ylityskohtiin täytyi rakentaa siltoja. Varhaisimmat sillat olivat puisia, tukiansas- ja palkkirakenteisia. Tukirakenteet olivat pukkeja ja hirsiarkkuja, jotka suojattiin tervalla.
Osittain kivisiä rakennettiin jo 1500-luvulla, mutta täysin kivisiä siltoja aloitettiin rakentamaan 1700-luvun lopulla, mutta eniten niitä rakennettiin 1800-luvun lopulla. Teitä suoristettiin ja levennettiin, liikenteen lisääntyessä, autojen painojen kohotessa ne vähitellen korvattiin betonisilla silloilla 1900-luvulla. Onneksemme vielä on jäänyt jäljelle vanhoja hienoja siltoja silmiemme iloksi.
Espoon silloista vain yksi eli Skåbron silta on merkitty museosillaksi. Museosilta on silta, joka on suojeltu rakennussuojalain perusteella. Valintaperusteita museosillalle on valtakunnallinen historiallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys. Ennallaan säilyttämisen edellytykset sekä alkuperäisyys.
Qvanbron silta Espoon kartano silta numero I sijaitsee noin 60 metriä alempana kuin Skåbron silta. Qvanbron silta ylittää Mankinjoen itäisen haaran ja sitä pidetään vanhimpana käytössä olevana siltana. Se on tehty ns. kylmämuurina eli kivet on sovitettu paikoilleen käyttämällä kiilakiviä eikä laastia. Erikoiseksi sillasta tekee sen, että myllyrakennus on sillan päällä.
Leveyttä sillalla on 6 m, pituutta 10,4m ja alituskorkeus vain 0,4 m. Se on valmistunut vuoden 1778 tammikuussa.
Silta on kaksiosainen. Uudempi osa on matalampi ja erilaisista kivistä tehty kuin vanhempi siltaholvi. Siltanäkymää estää yläjuoksun puolinen betoninen vedenjuoksutuskouru sekä alapuolella tuo mylly.
Sanotaan, että nämä Sågbro ja Qvanbro sekoitetaan toisiinsa, eikä ihme, sillä mekin Krissen kanssa olemme näitä miettineet ja pähkäilleet. Lopulta löytyi vastaus ja oivallus asiaan.
Sågbron silta Espoon kartano silta numero II, sitä pidetään myös vanhimpiin kivisiltoihin kuuluvana Suomessa. Mankinjoki haarautuu Espoon kartanon kohdalla ja tämän sillan ali kulkee läntinen haara. Paikalla on ollut useita sahoja, siihen nimikin viittaa.
Liikenne kulkee sillan yli vielä tänäkin päivänä. Silta on valmistunut vuosien1778-1816 välisenä aikana ja sitä pidetään vanhimpana tieliikenteen käytössä olevana siltana. Pituutta sillalla on 17,2 m, kokonaisleveys 6,9 m. Holviaukko on 2,7 m leveä ja alikulkukorkeus 1,3 metriä. Museosillan arvon se sai vuonna 1982.
Tälläkin paikalla oli ennen puusta rakennettu kaksiosainen silta, jonka yli kulki Turusta Viipuriin Suuri Rantatie.
Kansikuvassa Espoon Sågbron silta.
Kolmas kivisilta, Espoon kartano, sijaitsee Kartanon takapuolella, jonne johtaa Finnsintie. Rakentamisajankohdasta enkä muustakaan löytänyt tietoa, mutta hienolle näytti. Silta ylittää Mankijoen, joka laskee seuraavaksi Skåbron ja Qvanbron alle haarautuakseen itäiseen ja läntiseen haaraan. Siihen yhtyy vielä Gumbölenjoki ja joet päättyvät Espoolahden perukkaan.
Bensulsin silta Vanttila Espoo Bensulsin silta ylittää Espoonjoen Vanha Vanttilantiellä rantaradan varrella. Tie on ylittänyt aikonaan radan, mutta nykyään siitä ei pääse yli. Tämä oli jotenkin niin kaunis, kiviholven kaari ja kauniit puiset kaiteet. Sillasta en löytänyt enempää tietoa.
Espoonjoki syntyy, kun Glimsin- ja Glomsinjoki yhtyvät Karvasmäessä Bembölen eteläpuolella.
Glimsin silta, Bemböle Espoo. Glimsin talomuseolta laskeutuu tie kohti Bembölen kahvitupaa, Glimsjoen ylittää tämä kaksiaukkoinen kivisilta. Ennen vanhaan tästä kulki tie Espoosta Helsinkiin. Bembölen kylän kohdalla Helsingintie haarautui Kuninkaantieksi. Kuninkaantie on edelleen voimissaan ja sinne voi kääntyä Bembölen koulun kohdalta.
Sillan toista puolta ei viitsi kuvata, koska sitä rumentaa paksu musta putki.
Ingaksentie Järvenperä, Espoo Glimsjoen ylittää silta, jonka nimi ei ole tiedossa. Silta on ollut siitä kauan, tukirakenteista päätellen. Täällä voi kulkea Glimsinjoen luontopolkua pitkin ja keväällä ihailla veden virtavaa voimaa.
Karvasmäki Glomsjoen ylittävä käytöstä poistunut silta. Espootien vieressä alikulkusillan luona on vanha kivisilta. Tämä huomattiin kerran ajaessamme Lommilasta Ikealle päin.
Gumbölen kiviholvisilta, joka menee jonkun puron yli. Silta on vähän piilossa, mutta kartan avulla helposti sen löytää.
Komea silta on jäänyt vähän unholaan, pois näkyvistä. Purosessa oli niin vähän vettä, että kävimme tutkimassa, miltä sillan sisällä näyttää. Kevätaika on hyvä siltojen tukimiseen, koska puut lehtineen eivät ole haittaamassa näkyvyttä.
Engelin puistotien kiviholvisilta Gumbölessa. Silta on valmistunut vuonna 1897 ja sitä on kunnostettu 1990. Engelin puistotie johtaa Gumbölen kartanolle sekä Gumbölen ratsastuskeskukselle. Silta kulkee Gumbölenjoen yllä.
Kiviholvisilta Nuuksiossa. Brobackantien varressa on hieno tilalle johtava kivisilta.
Monikonpuron kiviholvisilta Leppävaara, tämä on lähellä urheilupuistoa. Luulen, että moni ei tiedä tästä hienosta kivisillasta mitään, ellei mene tutkimaan sillan kohtaa pusikkoon. Silta on edelleen jokapäiväisessä käytössä, varmaan näistä silloista vielä kovimmalla käytöllä, sillä Vanha Maantie kulkee sen päältä.
Urheilupuiston puolelta silta on valettu, oletan että ilmeisesti tien leveyttä lisättäessä.
KAMU. Espoon kaupunginmuseo. Lähde Finna.
Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.
Reiskat ja Reppu 