Sysmän Pyhälle Olaville pyhitetty myöhäiskeskiaikainen kirkko sijaitsee Päijänteen lahden Majutveden Kirkkolahden äärellä kalliolle. Perimätiedon mukaan Sysmän kirkkoa ruvettiin ensin rakentamaan Kuokanmäelle, Linnan kylään. Mutta se, mitä päivällä oli saatu pystytetyksi aina yöllä hajosi, paikka katsottiin sopimattomaksi. Niin sitten pyhänä pidetty kivi nostettiin rekeen, jota vetämään valjastettiin härkä. Päätettiin; ”Siihen kirkko tehtänee, mihin härkä seisonee”. Härkä pysähtyi nykyisen kirkon paikalle.
Keskiaikaisesta kivikirkosta on jäljellä itä- ja länsiosa, kirkko oli alun perin suorakaiteen muotoinen. Kirkon rakentamisajankohdaksi on arvailtu vuosia 1510-1520. Kirkon tekijöistä ei ole varmaa tietoa, arvellaan heidän olleen samoja tekijöitä, jotka ovat rakentaneet vuoden 1495 jälkeen Hämeen kirkkoja. Perusteluita sille löytyy kirkkojen nurkkakivistä, ullakonportaiden sijainnista ja rakenteet ulkosaarnastuolissa. Epäillään saman muurarin tehneen Janakkalan kirkon. (Markus Hiekkanen).
Kirkossa ei ole ollut maalauksia seinillä, ainoat maalaukset ovat näkyvillä olevat vihkiristit. Tämä on ollut tyypillistä ns. keskenjääneille kirkoille.
Pyhälle Olaville on Suomessa pyhitetty 19 kirkkoa ja Sysmän kirkko on yksi niistä. Pyhä Olavi oli Norjan viikinkikuningas ja eli 995-1030 välisenä aikana, kuoli Stiklestadin taistelussa 1030 ja on haudattuna Nidarosin tuomiokirkkoon Trondheimissä.
Ennen Pyhän Olavin kirkkoa sitä on edeltänyt ilmeisesti kaksi tai kolme puukirkkoa 1300-luvulta lähtien.
Kirkon käydessä ahtaaksi se sai nykyisen muotonsa C. L. Engelin piirustusten mukaan vuonna 1833, jolloin kirkko muutettiin ristikirkoksi. Ristisakarat ovat hieman matalammat kuin alkuperäinen kirkko.
Kirkkoa on korjattu suuremmin vuonna 1953, jolloin se myös vihittiin uudelleen. Viimeisin kunnostaminen oli vuosina 2022-2023.
Vanhassa esitteessä ja vanhemmissa valokuvissa näkyy 1500-luvulta oleva triumfikrusifiksi, joka on ollut alttarilla ikkunan kohdalla. Nykyään se roikkuu katosta ja alttari on saanut uuden alttarikaapin puuveistoksineen. Puuveistokset ovat Suomessa valmistettuja 1500-luvulla. Toinen vasemmalta on kirkon suojelyspyhimys Pyhä Olavi, oikeassa reunassa pyhä Jaakob vanhempi, Pyhä Anna ja toinen minkä nimeä en muista.
Kirkon keskeneräisyydestä kertoo katon holvauksen puuttuminen. Katto on lautainen tynnyriholvi.
Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat 28-äänikertaiset, jotka kunnostettiin vuonna 2009.
Vihkiristeistä on jäljellä kuusi kappaletta. Oikella ihminen menossa seinän sisällä olevaan portaikkoon.
Saarnatuolin kaiteella on tiimalasi vuodelta 1785, jonka tehtävänä on ollut mitata saarna-aikaa.
Kirkon arvokkain ja mielestäni kaunein sekä vaikuttavin esine on 1500-luvun alkuvuosina Pohjois-Saksassa veistetty pyhimyskaappi. Hahmon henkilöllisyydestä ei ole varmistettu. Pyhimyskaappia säilytettiin Kansallismuseossa, josta se muutaman muun keskiaikaisen esineen mukana palautettiin vuoden 1953 kunnostuksen yhteydessä Kansallismuseosta.
Kirkon esineistöä, pohjoisseinällä on pieni Neitsyt Maria- veistos, messinkinen kaste-malja on 1500-luvulta, jonka korkokuvassa on Neitsyt Marian ilmestys, votiivilaiva fregatti on luhankalaisen luutnantti Tauden 1700-luvulla lahjoittama ja ryijy seinällä.
Kirkon seinässä oli oviaukko, josta johtaa jyrkät portaat ylös seinän sisälle. Tämä jäi vähän hämäräksi, onko kyseessä ulkosaarnastuoliin johtavat portaat.
Kellotapuli on rakennettu vuonna 1845. Tapulissa on kaksi 1800-luvun puolivälissä valettua kelloa. Suurempi painaa 400 kiloa ja pienempi 200 kiloa. Kellotapulin vieressä on Bökman-suvun hautakappeli.
Sysmän Pyhän Olavin kirkko
Kirkkokuja 1
19700 Sysmä
Tainionvirran seurakunta, kirkkoon mahtuu 400 sanankuulijaa
Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.
Reiskat ja Reppu 