Rautakauden alkupuolelta viikinkiajalle Karjaan seudulla oli vaurasta pysyvää asutusta. Alue hiljeni, kunnes 1100-luvun loppupuolella pääasiassa ruotsalaiset talonpojat asuttivat alueen uudelleen. Karjaan kirkkopitäjän arvellaan perustetun 1200-luvun puolivälissä.
Länsi-Uudellemaalle ja Karjaalle Raaseporin linnan perustaminen vaikutti 1300-luvulla. Linnan rakentaminen viivytti kivikirkkojen rakentamisen alkua.
Kirkko sijaitsee erittäin viehättävällä paikalla Kirkkojärven läheisyydessä. Kesällä voi vihreää lehmuskujaa pitkin kävellä kohti kirkkoa ja ihailla kauempana näkyvää vanhaa pappilaa. Kirkon takana puiden välistä voi nähdä Kirkkojärven laineet.
Karjaan keskiaikainen kirkko on Länsi-Uudenmaan vanhin kivikirkko. Kirkon paikka valikoitui, kun eräs rälssipariskunta lahjoitti pappilan alueen kirkolle 1400-luvun alussa. Kirkon rakentaminen aloitettiin 1460-luvun loppuvuosina ja se valmistui 1470. Se on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, runkohuone, asehuone ja sakaristo.
Kellotapuli on rakennettu 1768 rakennusmestari Anders Takolanderin johdolla. Tapulin alaosa on keskiajalta, jolloin se on toiminut kymmenysaittana. Tapulin kellot ovat edellistä kirkoista, yhdessä kellossa on teksti ”INRI Auta Jumalaa ja neitsyt Mariaa Herran vuonna 1477”.
Kirkko vähän eri suunnasta. Nykyään on taloja tällä paikalla, mistä kuva on otettu.
Kirkon lattian alle hautaamiset lopetettiin vuonna 1774. Kirkon ympärillä on vanha hautausmaa. Jotenkin surullisen näköinen. Haudoilla ei ole yhtään kukkaa. Eikö ole enää omaisia, vai onko tämä vain hautamuistomerkkien hautausmaa.
Runkohuone on kolmilaivainen hallikirkko, joka on jaettu neljällä pilariparilla. Keskilaivassa on 12-jakoiset tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit. Holvit ovat koristeltu köynnösornamentein ja maalauksin. Keskiajalla kirkko on ollut vailla penkkejä, urkuja, saarnastuolia jne. Ainoastaan maalaukset kertoivat kirkkovuoden tekstejä ja antoivat tukea lukutaidottomille.
1700-luvun lopussa seinät maalauksineen kalkittiin valkoisiksi ja paljastettiin uudestaan vuonna 1937.
Vuonna 1878 kirkkoon saatiin ensimmäiset urut, jotka korvattiin vuonna 1946 ja uudet urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat vuodelta 1980 ja niissä on 28 äänikertaa.
Saarnastuolin ovat lahjoittaneet Karjaan nimismies Hindrich Erichson ja vaimonsa Gertrud Stigelia vuonna 1703. Saarnastuoli on tyyliltään myöhäistä renesanssia, joka on erittäin kaunis käsityönnäyte koristeellisin puuveistoksin. Tekijä on tuntematon Tammisaaresta. Kaikukatoksen puukoristeena on pelikaani, joka ruokkii poikasiaan rintansa verellä. Vertauskuva on itsensä uhranneen Kristuksen symboli.
Saarnastuolin ovi teksteineen vasemmassa kuvassa ja oikeassa kuvassa on saarnastuolissa oleva teksti. Eli lahjoituksesta muistona, josta erotan aiemmin lahjoituksen tehneet henkilöt ja päivämäärän 4.7.1703.
Vuonna 1954 palautettiin kirkkoon Voittokrusifiksi ja muutama muu veistos 200 vuoden jälkeen. Vasta vuonna 2011 Voittokrusifiksi asetettiin alkuperäiselle paikalleen. Krusifiksi on kirkon arvokkain esine, jonka tekijästä ei ole tietoa, mutta sen oletetaan olevan 1400-luvulta.
Gotlantilaistyylinen puuveistos 1300-luvulta esittää Pyhää Lauria ja se on vanhin kirkon esineistöstä.
Kirkon takanurkassa on pieni museonurkkaus, jossa on nähtävillä vanhoja papin kaapuja ja lasivitsiinissä raamattu vuodelta 1758, kirjateline vuodelta 1843 ja kynttilänjalka vuoden 1754 jälkeiseltä ajalta.
Oven lähellä olevassa kahdessa pilarissa on naamioiden kuvat, joiden arvellaan olevan rakennusmestrikuvia. Naamiossa olevassa kuvassa on vinot silmät. Kuva alhaalla oikealla.
Kirkonmäkeä on käytetty markkinapaikkana 1790-luvulle saakka. Markkinapaikan siirryttyä Landsbron kentälle kirkkotallit on purettu paikalta.
Kirkon läheisyydessä puistomaisessa maisemassa on vanha keltainen Iso Pappila, joka on rakennettu 1792-1795 välisenä aikana. Karjaan seurakunta omistaa pappilan ja nykyään rakennusta vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin. Isoon Pappilaan mahtuu noin 70 henkilöä.
Miten romanttista onkaan kävellä kirkosta vasta vihittynä avioparina puistokäytävää pitkin kohti pappilaa. Ympäristö on kuin luotu kauniille tapahtumille.
Pihapiirissä on toinen punainen asuinrakennus ja vilja-aitta 1800-luvun vaihteesta.
Tyyliltään pappila on tyypillinen kustavilaisen kauden mansardikattoinen keskeissalirakennus, johon on rakennettu matalat siipirakennukset 1900-luvun alkupuolella.
Kirkon ja pappilan väliin on rakennettu 2000-luvulla uusi hautausmaa.
Kirkko kuuluu Raaseporin suomalaiseen seurakuntaan ja sinne mahtuu noin 400 henkilöä.
Karjaan Pyhän Katariinan kirkko
Lärkullantie 26
10300 Karjaa
Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.
Reiskat ja Reppu 