Linnassa on asuttu
tavaroita kaupattu
Linna on valloitettu
Se on hylätty
uudelleen pystyyn pykätty
Hetken se eli kukoistustaan
kunnes jäi rappeutumaan
Rauniot seisomaan
joita nyt ihaillaan
Linnanrauniot, keskiaika, tarinat ja ympäristö. Loistava ja kiehtova yhdistelmä hienolle tutustumismatkalle Suomen suhteellisen hyvin säilyneeseen ainoaan maaseutulinnaan. Ympäristö on säilynyt samankaltaisena vuosisadat toisin kuin Turun linna tai Hämeen linna, joiden ympärille ovat kasvaneet kaupungit. Paitsi linnan ympäriltä on kadonnut meri, jäljelle on jäänyt vain pahainen, kuihtuva Raaseporinjoki, joka kuitenkin kesän aurinkoisen päivänä vihreän lehvästön lävitse näyttää ihan kivalle.
Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvulla hallintokeskukseksi läntiselle Uudellemaalle. Sen tehtävänä oli valvoa Suomenlahden merenkulkua ja kauppaa. Linna oli myös tärkeä sotilaallinen tukikohta.
Yksi tarina kertoo, että Raaseporin ensimmäiset rakentajat olivat merirosvoja, jotka lymyilivät saariston ja tämän merenlahden suojissa, ryöstivät täällä idäntiellä sekä rannikolla liikkuvia laivoja.
Mutta ehkä todennäköisempi tarina on, että linnan rakennutti Suomen päämies ja Itämaan laamanni Bo Joninpoka Grip, Johannes Westfalin ollessa 1370-1385 Turun hiippakunnan piispana. Toisaalta arvellaan, että paikalla on saattanut olla pienempi 1200-luvun varustuksella oleva rakennus, joka käsitti matalan pyöreän tornin, kehämuurin, joista osa nousi 6-7 metrin korkeuteen, jossa oli muutamia kivistä muurattuja huoneita sen sisäpuolella. Jos näin on ollut silloin linnan tornia, kaarevaa kehämuuria ja kehämuurin sisällä ollutta asuinsiipeä on korotettu Bo Joninpojan aikana eli vuosien 1370-1385 aikana. Silloin ensimmäinen tarina voisi pitää paikkansa.
Linna sijaitsee hienolla paikalla uhkean, muhkean silokallion päällä. Moreenikivet, josta linna on rakennettu, on kerätty parin kilometrin säteeltä. Näitä rakennelmia katsoessa, sitä kivien määrää, jota on käytetty linnan ja muurin rakentamiseen, väkisin miettii sitä työn ja taidon määrää, millä se on tehty. Millä ja miten kivet on kuljetettu. Seinät ovat useita metrejä paksut, korkeuttakin muutama metri. Siinä on saanut kiviä kuljetella, kanniskella ja nostella. Ja sekin vielä, että se on sijainnut saaressa. Laulussa sanotaan, että ennen laivat oli puuta ja miehet rautaa. Ilmeisesti se on näitä riskejä miehiä tarkoittanut.
Puuta tarvittiin myös valtavat määrät rakennusaineeksi sekä polttopuuksi. Linnan ympäristöstä puut kaadettiin, sillä vihollisia saattoi lymyillä metsikössä. Puuttomassa maastossa viholliset havaittiin helpommin.
Raaseporin linna kukoistusaika olivat 1450-1460-luvut.
Linna vaurioitui pahoin vuoden 1523 valloituksen yhteydessä ja merenlahti maatui, joten sitä ei voitu käyttää merenkulkuun. Kustaa Vaasa päätti perustaa uuden satamakaupungin eli Tammisaaren. Sinne Linnamäelle alettiin rakentamaan uutta linnaa (1528-1540) aikana, mutta se ei valmistunut koskaan. Kustaa Vaasa siirsi hallintokeskuksen Helsinkiin vuonna 1553, mutta linnaa käytettiin kuitenkin vuoteen 1558, kunnes olutkellari romahti, linna jäi toimettomaksi ja se hylättiin.
Ketkä sitten linnaa asutti? 1400-luvun lopulla loistokasta hoviaan piti Ruotsista karkotettu kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonde. 1500-luvulla linnan johdossa oli vouti, jonka apureina olivat pari kirjuria, saaristovouti sekä paikallinen rälssimies. Linnassa myös asusteli kappalainen. Asemiehet kuuluivat oleellisesti linnan ”varustukseen”, parikymmentä nihtiä ja huovia eli jalka- ja ratsumiestä. Linnassa tarvittiin myös seppä, tynnyrin tekijä ja leipureita. Juomana juotiin olutta, joten linnassa oli oma olutpanimo, joka tarvitsi oluenpanijoita. Kokki ja juomanlaskija apulaisineen, lisäksi linnalla olivat omat kalastajat .
Linna tarvitsi maata viljelyyn ja karjaa kasvatettavaksi. Kilometrin päässä sijaitsi latokartano. Karjaa oli paljon ja laiduntamiseen käytettiin kaikki kelpaava alue.
Linna kuihtui, rappeutui ja luonto päätti vallata linnaa sekä linnan aluetta. Vuonna 1880-luvulla kuitenkin herättiin linnan rappiotilaan ja linnanraunioita ryhdyttiin kaivamaan esiin ja muurien konservointi aloitettiin. Argeologisia kaivauksia suoritettiin.
Sadan vuoden aikana linnaa on korjailtu, kulkusiltoja rakennettu kävijöille sekä turvallisuuselementtejä lisätty. Muureja on suojattu pariin otteeseen rakentamalla katteita muurien suojaksi.
Linnassa kummittelee sen mekin olemme saaneet kokea. Ensimmäisen kerran käydessämme täällä pilvisenä alkukevään päivänä, maan vielä ollessa jäässä. Auton jätimme parkkipaikalle toisen auton seuraan. Kävelimme kohti linnanraunioita ja ihailimme hienoa linnan silhuettia pilviä vasten. Saapuessamme linnan alapuolella kulkevaa tietä pitkin alkoi linnasta kuulua ääntä. Kolinaa. Kalinaa. Tiedättekö äänen, kun lintu hyppii peltikatolla. Ääni oli vain voimakkaampi. Emme välittäneet äänestä sen enempää vaan jatkoimme matkaa linnan sisälle. Huom! Silloin vielä pääsi kulkemaan linnan sisälle ”avoimista” ovista. Päästyämme linnapihalle, kolina taas jatkui. Tiesimme tai oletimme tietävämme, parkkipaikalla olevan auton omistajan todennäköisesti olevan linnassa, vaikka emme ketään nähneet. Tuli hyytävä olo, ja päädyimme lähtemään pois linnan sisuksista.
Linnanherra Tott odotti vaimoaan Katariinaa ja pientä poikaansa tulevaksi seuraansa linnaan. Katariinaa kuljettanut rahtilaiva ajautui myrskyssä karille ja kaikki laivan parisataa matkustajaa upposivat laivan mukana.
Raaseporinjoelle usvan noustessa saattaa usvan seassa nähdä naisen ja pienen pojan vaeltamassa. He ovat Katariina ja hänen pieni poikansa, jotka ovat vihdoin päässeet perille Raaseporiin.
Linnassa riittää tutkimista niin pienille kuin isoillekin. Kaikki kolot ja onkalot herättävät mielenkiintoa. Koskaan ei voi tietää mitä sieltä löytää. Tiedä vaikka pienen linnatontun ja linnanaaveen. Hui!
Raaseporin linnan alueelle on ympäri vuoden erilaisia tapahtumia. Keskiaikatapahtumia, kesäteatteria, joka on ainut ruotsinkielinen kesäteatteri Suomessa, syksyllä kummituskierros ja joulurauhanjulistus sekä muuta mukavaa. Kesäisin voi Linnanvoudin Tupa ravintola & kahvilassa nautiskella maittavat kahvit ja limonadit. Linnassa järjestetään opastettuja linnakierroksia tai linnaan voi tutustella itsekseen kiertäen. Lapsille linnan kolot ja ikkunasyvennykset ovat mielenkiintoisia.
Linnan pihasta lähtee Lemmenpolku, jota pitkin pääsee Museoalueelle, josta voi jatkaa matkaa Snappertunan viehättävälle kirkolle.
Raaseporin linna
Raaseporin Öinnatie 110
10710 Snappertuna
Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.
Reiskat ja Reppu 
Päivitysilmoitus: Lemmenpolku ja Snappertunan kirkko, Raasepori – Reiskat ja Reppu
Kiva kun joku toinenkin bloggaaja on kiinnostunut kirkoista. Minun on ihan pakko aina pysähtyä, kun ohitan kirkon autolla tai kävellen. Ja käydä tutustumassa – ja valokuvaamassa. Samalla tulee tutustuttua historiaan. Seuraan kirkkoretkiäsi mielelläni 🙂
TykkääTykkää
Kiitos kivasta kommentistasi! Kirkot ovat meidän vahvinta ja vanhinta historiaa. Niihin kannattaa tutustua, samalla löytyy tarinoita ajasta ennen meitä. Mukavia kirkkoretkiä ja -hetkiä sinullekin.
TykkääTykkää