Legendan mukaan Raision kirkon rakensivat jättiläiset nimeltään Killi ja Nalli. Jättiläiset riitaantuivat papin kanssa maksusta ja Killi uhkasi hajottaa koko kirkon. Löydettyään sopivan kivenlohkareen meren rannasta Killi ei löytänytkään enää tietä takaisin kirkolle ja suutuspäissään heitti lohkareen takaisin mereen. Lohkare on edelleen näkyvissä Turun Ruissalossa ja se tunnetaan nimellä Kukkarokivi.
Killi kirkkoja tekevi, Nalli nauloja takovi rahaisassa Raisiossa.
Lähellä kirkkoa puistossa on Killin ja Nallin muistokivet.
Raision nykyisellä kirkon paikalla on ollut puukirkkoja ehkä kolme tai neljä ennen tätä nykyistä vuonna 1500-1520 rakennettua kivikirkkoa. Kirkko on säilyttänyt ulkopuolelta suhteellisen hyvin keskiaikaisen asunsa. Kirkko on pitkä ja kapea.
Kirkon huomattavin nähtävyys on kirkon sisääntuloaulassa näkyvät kaksi harmaakivistä hautamuistomerkkiä. Ne löydettiin vuoden 1968 kaivauksissa, ja hautamuistomerkkejä oli siihen asti käytetty kynnyskivinä. Niiden oletetaan olevan 1200-luvulta, ovat vanhimmat Suomesta löytyneet sekä säilyneet hautamuistomerkit.
Kirkko on sisältä mukavan ja viihtyisän oloinen. Ainut mikä haittaa bloggarin silmää, on urkulehterin rakenne, joka pistää heti silmään sisään tultaessa. Musta, matala, teräksinen ja tylsännäköinen. Urkulehtereitä on rakennettu moneen kirkkoon jälkeenpäin, mutta taidokkaasti ja hyvin kirkon tyyliin sopivasti. Jostakin aiemmasta puisesta lehteristä maalatut apostolien kuvat ovat urkulehterin portaiden takana seinällä, vähän piilossa katseilta.
Alla olevassa vanhassa kuvassa näkyy miten kaunis urkulehteri on ollut, vaikkakin ilman profeettojen kuvia.
Urkulehterille noustessa portaiden takana seinällä olivat nämä kauniit profeetoista kertovat maalaukset.
Kirkossa ei ole näkyvissä mitään keskiaikaista kiinteää sisustusta. Keskiaikaikaisia maalauksia ei ole, vain kaksi vihkiristin katkelmaa.
Kirkon arvellaan olleen kauneimmillaan 1650-luvulla. Kirkko on maalattu silloin uudelleen ja koristeltu pitsi- ja seinäkangasmaalauksin. Näkyvillä vihkiristi.
Saarnatuoli on vänrikki Ivar Friesensköldin lahjoittama vuonna 1653. Se on hankittu Riiasta, Latviasta.
Vuoden 1960-luvun suuressa peruskorjauksessa kirkon ilme muuttui paljon. Lattiaa laskettiin noin 70 cm. Lämmitys vaihdettiin kamiinasta kaukolämpöön. Penkit uusittiin ja sisääntulo muutettiin länsipäätyyn, avattiin tornin ja kirkko-osan kivipäädyt, joten saatiin uusi sisääntuloaula. Ennen saavuttiin asehuoneen kautta. Puinen alttari poistetiin ja uusi tehtiin Gotlannin kalkkikivestä. Alttarin yläpuolella oleva vanha keskiaikainen ikkuna aukaistiin. 1600-luvulla uusitun parvekkeen etulevyihin maalatut 16 profeetan kuvat poistettiin.
Alttarin yläpuolella ollut hovimaalari R. W. Ekmanin 1860-luvulla maalaama alttaritaulu siirettiin pohjoisseimälle. (kuva alla vasemmalla)
Toisessa vuoden 1989 peruskorjauksessa eteisosa suljettiin ovilla. Parvi rakennettiin uudelleen. Aiemman korjauksen yhteydessä hankitut urut siirrettiin jälleen parvelle. Alttari irroitettiin seinästä, että pappi on kasvokkain seurakunnan kanssa ja alttarikaide rakennetiin puolikaaren muotoon.
Merkittävin kirkon esineistä on Liedon mestarin valmistama krusifiksi 1300-luvulta. Se erottaa kuoriosan varsinaisesta kirkkosalista.
Rippikellojen käytöstä on monta tarinaa. Niitä on käytetty keskiaikaisissa roomalaiskatolisissa kirkoissa merkkinä seurakuntalaisille messun käännekohdasta.
Toisen tarinan mukaan kellolla on ilmoitettu papin saapuminen kirkkoon.
Ja raisiolainen tarina kertoo, että messujen kestot olivat pidempiä ja alkoivat aikaisin aamulla. Kovaäänisellä kellolla herätettiin nukahtaneet seurakuntalaiset.
Kirkon eteisessä lähtiessään tai tullessaan on voinut lahjoittaa varoja seurakunnan diakoniatyöhön 1800-luvulta olevaan vaivaisukkotukkiin.
Hautausmaalla kirkon takana on Matts Cavenin ja hänen perheensä vanha hautakappeli vuodelta 1814.
Kirkkotarhan takareunalla on hautamuistomerkkien hautausmaa. Etualalla on vuonna 1968 kirkon restauroinnin yhteydessä siirretyt lattian alla olleet noin 80 tuntemattomattoman raisiolaisen jäänteet tähän leposijaan. Kaunis lause kivessä: Kerran he elivät, tekivät työtä, uskoivat toivoivat.
Kirkko kuuluu Raision seurakuntaan ja sinne mahtuu 300 henkilöä.
Raision keskiaikainen kirkko
Kirkkotie 2
21200 Raisio
Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.
Reiskat ja Reppu 